Can I handle the seasons of my life?

Kulunut vuosi on ollut kuin pitkiksi kiemurrelleet hiukseni.
Iloja ja suruja kietoutuneena toisiinsa, valoa ja varjoja.
Paljon kauniita hetkiä, karkailleita ajatuksia jotka sojottavat kuin lettini liian lyhyet hiukset.
Se on ollut itsestäni oppimista, elämän tajuamista, yhtä kaikki suurta kasvua.

Ja niin elämä, koko maailma jatkaa kulkuaan, aivan kuin hiukseni jatkavat kasvamistaan hitaasti mutta sinnikkäästi.
Ehkä jonain päivänä huomaan: niin minusta tuli se joksi olin ollut tulossa.

Ylpeä sydän

Jos olisin viisaampi,
ja sydämeltäni nöyrempi,
jos ajattelisin aina selkeästi,
heräisin aikaisin.

 Heräisin aikaisin,
ostaisin ruusun ja toisenkin,
ja sylini olisi lämmin,
niin kuin vielä eilen.

 

 Jos olisin sievempi,
ja luonteeltani säyseämpi,
jos ajattelisin muista lempeämmin,
heräisin aikaisin.

 Heräisin aikaisin,
kampaisin tukkani hienommin,
ja hymyni olisi lämmin,
niin kuin vielä eilen.

 

 Olen sydämeltäni ylpeä hölmöläinen,
sydämeltäni ylpeä hölmöläinen,
sydämeltäni ylpeä hölmöläinen,
enkä osaa lopettaa.

 

 1-2-3 sydäntä särkyy,
vielä löytyy se joka ehjänä säilyy,
ehdin myöhemmin viettää aamuni,
jonkun kylkiluuhun kasvaneena.

 

Kun herään laivat on lähteneet,
kortti kuivuu ja junia ei mee,
laiturilta tuuli vie,
pois nekin jotka ei kelvanneet.

 

Olemassaolon harha, sen sietämätön keveys

Meillä on tarve olla olemassa, enemmän kuin vain salaisissa päiväunissa.

Niin me huudamme lujempaa, saadaksemme äänemme kuulumaan, niin kauan me huudamme että joku meille vastaisi.

Eikä kukaan vastaa, kukaan ei vastaa.

Vain metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.

 

 

I just want you to know, I'm tired of missing you

Olen kadottanut itsestäni jotain ihan käsittämättömän tärkeätä näihin viime vuosiin. Se on tallautunut muutoksien, katkeruuden, pelkojen ja yksinäisyyden tunteen jalkoihin. Nimittäin positiivisuus.
Luin äsken postauksiani viime joululta, eivätkä ne tosiaan olleet mitään ilon ja hymyn juhlaa.
Päätinkin, että minun täytyy löytää se positiivisuus taas elämääni. Ihminen voi oikeasti vaikuttaa mielialaansa ja siihen miten elämän kokee. Jos keskittyy vain kaikkeen huonoon, negatiiviset asiat korostuvat elämässä.
Haastan itseni, ja miksi en myös teitä muita jotka koette katsovanne maailmaa liian negatiivisin silmin, edes Tammikuun ajan löytämään jokaisesta päivästä ainakin sen yhden hyvän asian. Pikkuhiljaa ajatusmaailma muuttuu automaattisesti positiivisempaan suuntaan ja hyviä asioita alkaa löytää ympäriltään entistä enemmän. 

Positiivista tulevaa vuotta meille kaikille toivoen, jatkan suklaan syömistä ja mielihyvähormoonien varastoimista itseeni.

The days and the nights all feel the same

Niin monena peräkkäisenä päivänä on taivaalla ollut ihka oikea aurinko.
Tässähän aivan tulee juovuksiin, kaikkien niiden harmaiden kuukausien jälkeen tällaisesta auringon määrästä.
Pikkuhiljaa se ujuttaa valollaan energiaa pimeyden lannistamaan mieleen, tuo eloa ja valoa kasvoilla vilahteleviin hymyihin.

Olenko minä hukannut päiviä, vai elänyt nauttien rauhasta ja hiljaisuudesta?
Olenko minä ollut olemassa tänä jouluna?
Olenko tarttunut yhtään mihinkään, vai päästänyt kaiken liukumaan sormieni välistä tyhjyyteen?

A thousand years go by, but love don't die

Mitä elämälläni tekisin.

Täytyisi kulkea paikasta A paikkaan B.

Tämä lienee se A, mutta missä olisi B.

 

Olen ajatellut paljon,

olen vain istunut ja tuijottanut eteeni,

olen ollut jossain muualla.

 

Tunnen itseni niin pieneksi,

maailma on niin suuri,

ja päässäni pyörivät kysymykset ne vasta suuria ovatkin.

This is christmas

Niin tuli joulu ja rauhaisa tunnelma. Hurjasti tykkäsin kylmistä pakkasilloista ja siitä äänestä kun pakkaslumi narskuu kengänpohjien alla. Sain ihan hurjasti sellasia lahjoja, joista vaan tuli niin hyvä fiilis. En saanu yhtään rahaa, en myöskään suklaata. Mutta sain jotain paljon parempaa, lahjoja joilla oikeesti on tunnearvoa.

 

Askartelin ennen joulua tosiaan niistä hamahelmistä jotakin, ja nyt voin kai sitten täälläkin näyttää että mitä koska todennäköisesti kaikki ovat "yllätyksensä" jo saaneet.

 

Pääasiassa tein magneetteja, koska se oli ajatuksena. Tuossa alemmassa kuvassa siis magneetti. Mutta magneetteja oli vaan kymmenen ja tein noita lumihiutaleita aika paljon enemmän niin tein sit yhen tollasen kuusenkoristeen. Noihan on tosi monikäyttösiä. Miks ei sellaseenki jossa on magneetti vois laittaa lankaa ja eikun vaan johonkin roikkumaan! Kivoja ja persoonallisia joulukoristeita, kun jokaisesta voi tehdä erilaisen uniikin yksilön.

 

 

 

Toivottavasti kaikilla oli ihana ja rauhaisa joulu!