Iloja ja suruja kietoutuneena toisiinsa, valoa ja varjoja.
Paljon kauniita hetkiä, karkailleita ajatuksia jotka sojottavat kuin lettini liian lyhyet hiukset.
Se on ollut itsestäni oppimista, elämän tajuamista, yhtä kaikki suurta kasvua.
Ja niin elämä, koko maailma jatkaa kulkuaan, aivan kuin hiukseni jatkavat kasvamistaan hitaasti mutta sinnikkäästi.
Ehkä jonain päivänä huomaan: niin minusta tuli se joksi olin ollut tulossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti