maanantai 6. huhtikuuta 2015

Odotan vieläkin hetkeä, joka ei lopu koskaan

Olen jotenkin unohtanut miten olla, miten katsoa, miltä näyttää.
Sisällä on outoa kihinää joka tekee levottomaksi, laittaa liikkumaan vaikka pitäisi pysähtyä.
Jos ei koskaan pysähdy, ei tiedä millaista se on kun kaikki taas lähtee uudestaan liikkumaan.
Liikkeessä, liikkeellä, aina vain.


Valokuvassa pysähtynyt hetki, pysähtynyt ihminen, pysähtynyt maailma.
Pysähdy, nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti