Joskus elämä kusettaa, sen täällä oppia saa

Tänään oli päivä, kun en osannut päättää.
Kuljin sinne minne varpaani sattuivat osoittamaan, ja mietin että tämä kai on sitten sitä hetkessä elämistä. Ei tietoakaan tulevasta, ei hajuakaan siitä minne seuraavaksi päätyy. Aika hurjaa.
Sukat oli märät ja kaduilla loskaa, ikävöin keltaisia kumppareita kylmän veden litistessä kengissäni.

Siellä oli sohjoisilla kaduilla koko olemukseni, matkalla jonnekkin, kohti tuntematonta.
Olisihan se helppoa jos ei koskaan tarvitsisi tietää, olisihan se niin.