Kaikkeen kyllästyy

Talviaamuna varis lensi pihan poikki,
yöllä tulet ovelleni,
jos olisit tullut viime viikolla,
olisin hymyillyt vinosti,
nyt tarjoan pussiteetä.

 

 Ja kun kerrot viikoista joina ei nähty,
mä kuulen vain kuinka sun ääni
nousee ja laskee,
ja kuinka samaan aikaan se hento nainen,
jonka voi nähdä aamuyöllä,
tuo lehden naapureille,
mutta ei mulle,
se ei ikinä tuo sitä mulle.

 

 Sillä aamulla kun pihaa kolattiin,
mä huomasin että kaikkeen,
kaikkeen lopulta kyllästyy,
hymyilen niin että hampaat näkyy.
Otatsä vielä teetä?