Noudatan elämässäni periaatetta "kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan". Se tuo elämään paljon hyvää, ihan totta. Todettuani kerran eräälle ihmiselle ettei maailma toimi sillä tavalla, että ilkeilyyn vastataan ilkeilyllä, hän totesi ettei se myöskään toimi niin kuin raamatussa sanotaan. Hänen mielestään oli ihan okei vittuilla toisille niin paljon kuin sielu sietää, koska kuitenkin muut vittuilevat sinulle. Niin kai ne tekevät, jos itsekin tekee niin. Jännää, että sama ihminen uskoi syy ja seuraus suhteeseen. Ei sitten tässä tilanteessa tullut mieleen, että ehkä sillä miten toisia kohtelee voisi olla vaikutusta siihen miten muut kohtelevat häntä. Eipä tosiaan, ei.
Voi olla, että ajatus kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan on peräisin raamatusta, mutta ei se silti tee siitä yhtään sen huonompaa tai epäarvostettavampaa. Päinvastoin mielestäni ihmisten tulisi elää enemmän sen mukaan ja toteuttaa sitä omassa arjessa. Auttaa tuntematonta, auttaa ystävää, tehdä edes yksi hyvä teko päivässä. Niin maailma voisi olla meille jokaiselle hieman parempi paikka elää.
Omituista käytöstä. En usko korkeampiin voimiin, mutta "kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan" on myös mun periaatteitani. Minusta sillä ei tarvitse olla mitään tekemistä raamatun tai minkään muunkaan uskontoihin viittaavan asian kanssa. Se on just niitä asioita, jotka täytyy hallita, jos ylipäätään haluaa ihmisiä ympärilleen... Ei oo vissiin toi elämänkatsomus ihan kohdillaan ko. henkilön tapauksessa, ihminen voi olla ystävällinen toiselle vaikka ei uskoisikaan.
VastaaPoistaNimenomaan! Kyllä ystävällisyyden ja ihmisten välisen arvostuksen pitäisi aina kaikesta huolimatta säilyä, vaikka joskus se tuntuukin nykyihmisiltä helposti unohtuvan.
Poista