maanantai 16. kesäkuuta 2014

Älä pelkoa tulevaisuuden, älä onnen tai onnettomuuden.

Mietin että ottaisinko sakset käteeni ja leikkaisin silmille kasvaneen otsatukan, voisinko samalla leikata pois kaiken sen raskaan joka tuntuu asettuneen hartioilleni.
Tuntuu siltä kuin haluaisin itkeä, vaikka en oikeastaan olekaan surullinen.
Elämä tuntuu hankalalta, koska teen siitä hankalaa ajattelemalla liikaa.
Olen siinä tosi hyvä, mutta sitä ei kai silti lasketa vahvuudeksi vaan ennemminkin heikkoudeksi.

Tänään minä heräsin ukkosen jyrinään, pesin pari ikkunaa, kuuntelin läpi kaikki omistamani Asteen levyt ja unohdin käydä ollenkaan ulkona.
Odotin kirjettä joka ei tullut, miksi se ei vieläkään tullut?

6 kommenttia:

  1. miekin odotin kirjettä jota ei tullut :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih :/ se on kyl ikävää, ku posti ei tuokaan mitään..

      Poista
  2. Voiiii, eihän se vaan ole se minun kirje O_O t. kaimasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, se on just se! Postiljooni on syöny sen, olettaen että siis sen sillon postitit kun siitä sanoit :D

      Poista
  3. No postitin O_O Hyvin hämmentävää. Se on kuitenki jääny johonki laatikon pohjalle :C Ilmota mulle, jos se ei vaikka torstaihin mennessä oo tullu nii kirjotan uuden! Senhän ois pitäny olla jo viime perjantaina perillä ò_ó

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpas kyllä hämmentävä 0.o Toivotaan nyt että se vielä jostain ilmestyisi, mutta jos ei niin ilmotan sitte.

      Poista