keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Olen vain puoliksi, olen vain vähän.

Kuin varkain on tullut huhtikuu.
Päivät pidentyneet, valo lisääntynyt.
Eilen illan hämärässä tuoksui kevät.

Hymyilen nykyään kuulemma vähemmän kuin ennen.
Onko se väärin, onko väärin välillä tuntea muutakin kuin pelkkää onnea?
Tekeekö se minusta huonon ihmisen, epäonnistuneen yksilön?

Tykyttävä kipu ohimolla, minä hymyilen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti