Tiedän että elämää ei voi hallita, se kulkee minne tahtoo vapaana.

Maksoin kärsimyksestä 15 euroa ja olo alkaa olla melko reiällinen, korvissa kimaltelee kaksi uutta punaista timanttia.
Mietin kuinka sitä voikaan käyttää turhaan energiaa maailman helpoimman asian tekemiseen,
tuskailin monta viikkoa lyhäreitten kanssa ja tänään minä vain tein ne.

Pian, aivan pian, on tämän kevään viimeinen koulupäivä.
On mennyt vuosi, niin hurjan nopeasti.
Mitä tuokaan tullessaan uusi syksy, en tiedä vielä.