Toiset herkistyvät nähdessään pieniä sormia ja pieniä varpaita, pulleita poskia ja pyöreitä naamoja.
Jotakin viatonta ja puhtoista, johon elämä ei ole vielä ehtinyt jättää jälkeään.
Minä nieleskelen itkua nähdessäni ryppyiset ja vapisevat kädet, hidastuneet askeleet ja kumaran selän.
Jotakin johon elämä on jättänyt jälkensä, mutta ei silti ole onnistunut lannistamaan silmien tuiketta tai sydämestä asti kumpuavaa aitoa naurua, hymyä ja elämäniloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti