Ensimmäinen yö näiden seinien sisäpuolella, vaihtelevalla menestyksellä.
Raahattin patjat portaita pitkin alakertaan, laitettiin pedit olohuoneen lattialle vierekkäin.
Tämä on vielä vähän keskeneräinen; seinällä ei tikitä kello, ei ole kalenteria josta tarkistaa mikä päivä, huoneeseeni ei edes tule valoa. Ei ole sohvaa jolla istua, ei pöytää minkä ääressä syödä.
On vain ruudun kalpea valo kummankin kasvoilla.
Onneksi meitä on kuitenkin kaksi.
Tää kirjotus on aika jännä. Osaat kirjoittaa sellasella tavalla joka pistää miettimään.
VastaaPoistaVoi kiitos, on ilo kuulla että tekstit herättää ajatuksia!
Poista