Mistä minä otan, voimaa jota ilman ei jaksa, vaan nousta.

Viime päivinä olen ollut väsynyt, kahlannut läpi pitkien päivien, yrittänyt pitää silmäni avoimina. Olen pelännyt päivää, jolloin vain lakkaisin olemasta. Olen pelännyt sen tulevan aivan liian pian.

Olen ottanut kymmenittäin valokuvia, kävellyt useita kilometrejä ja yrittänyt elää normaalisti. Se onnistuu, ainakin useimmiten. 
Luulen että hampaassani on reikä, eikä sekään kovin ilahduta.
Ajatus syksystä vie kaikki voimat.