Tänään oli kyllä pitkästä aikaa ihan oikeesti aika tosi mukava päivä. Vaikka mitenkin väsyttäs käydä kouluu niin kyllä vaan heti tuli energinen olo, ku kävi tänään koulussa ja näki ihmisiä. Pitemmän päälle yksin kotona kököttäminen ei oo kovin inspiroivaa, vaikka niin vois luulla niinä aamuina, ku pitää raahautuu kasiks kouluun. Tulin iha tosi iloseks, kun kuulin, että olin saanu saksan yo-kuuntelusta 68 pistettä. Siis oikeesti, luulin et saisin korkeintaan 30. En varmaan koskaan oo saanu noin hyvii pisteitä saksan kuunteluista. Kerranki osu hyvä tuuri just oikeeseen paikkaan! En sanos, että tää ois mitään taitoo, koska kun kuuntelin niin olin ihan varma, et en ymmärtäny mitään. Mutta voi vitsi oon ilonen! Ja hyvät asiat vaan jatkuu! Sain tänään nimittäin kesätyö asiatkin kuntoon. Tässä tilanteessa kaikki ylimääränen ajattelu on tuntunu niin raskaalta ja tulevaisuuden suunnittelu hankalalta. Mutta kun tätä työtä taas silleen puoliks tultiin tarjoomaan niin oli helppoo tarttuu kiinni tarjoukseen. Eikä kaduta yhtään. Viime kesänä olin kans täällä samassa paikassa töissä ja viihdyin ihan tosi hyvin. Nyt vois jo vähä odotella kesää ihan innolla! Sit näin vielä yhtä ihanaa ihmistä, jota en oo nähny liian pitkään aikaan kunnolla. Oli aika ihanaa. No ehkä jotain huonoakin, jos kerrran niin paljon hyvääkin. En tiiä onko ihan paras hoitokeino, jos ei oikein saa selvää omasta tunne-elämästä, niin kaivaa vanhat Demit esiin ja ettii niistä kaikki aiheeseen liittyvät jutut. Onhan se hyvä et on jotai mistä ettii, mut lähinnä ne jutut ehkä aiheuttaa ahistusta, kun ei miun elämä koskaan mee niinku minkään normin mukaan. Kaikki aina menee ihan miten sattuu ja mitkään kaavat ei tähän kyllä toimi. Toisaalta, oli siitä Demien lukemisesta hyötyykin! Löysin nimittäin yhen lehen välistä vielä julisteet. Sehän on mulle yhtä kuin rahaa, koska kesällä aina myyn julisteitani kirpparilla. Siis kyllä tää päivä oli kaiken kaikkiaan melko onnistunu ja aika onnellinen.
Oon ihan tykästyny Jukka Pojan Älä Tyri Nyt biisiin. Vaikka ei mulla mitenkään koskaan oo ollu sellasta kaukokaipuuta pois täältä, niin jotenkin tykkään sen sanoista. Oikeesti viihdyn täällä tosi hyvin. No okei, välillä vois olla ihan kiva jos pääsis helpommin ihmisten ilmoille ja näin, mutta sit toisaalta tänne pääsee aina piiloon, jos alkaa liiaks ahistaa. Silti voin kuvitella, et tuo biisi vois kuvastaa miun sielunmaisemaa aika hyvin. Ja kai se jollain tavalla kuvastaakin, vaikka en niin vahvasti tuota mieltä oiskaan. Mutta kai jokaisen on jossai vaiheessa irrottauduttava tutusta ja turvallisesta ja lähettävä ettimään itteesä. Jos jumahtaa paikalleen, elämä jumahtaa ja itekin jumahtaa helposti vanhoihin kaavoihin. Ihminen kuitenki tarttee muutosta, vaikka myöskin aika paljon kaikkea pysyvää.
http://www.youtube.com/watch?v=WfzYXN_MuwI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti