Memories.

Tajusin tuossa just tänään, että en oikeesti oo ajatellu oikein mitään koko päivänä. Joskus saattaa olla sellanen ihan tosi pakottava tarve saada purkaa ajatuksia jonnekkin, koska ne samat asiat on pyöriny päässä koko päivän. Mutta nyt miun päässä on ihan tyhjää. Siellä ei oo oikein mitään. Siis täähän on ihan pelkkä mahdottomuus, kun oon kyseessä minä, koska miehän tunnetusti ajattelen koko ajan. Mutta sanotaan sit näin et ainaki on hiljasempaa ku yleensä. Kuuntelin viikonloppuna kaikkia vanhoja levyjäni, joita siis en oo kuunnellu niin pitkään aikaan. Mut ne oli ihan miun lemppareita joskus ku olin 11 tai 12. Tulee ihan tajusti muistoja mieleen. Ja parasta on se, että ei niihin biiseihin oo vieläkään kyllästyny, vaikka ei enää niin ahkerasti tulekaan levyjä kuunneltuu. Esim. PMMP:n Kovemmat Kädet on kyllä vaan jotenkin niin täydellinen levy. Jotenkin kaikkiin niihin biiseihin on helppo samaistuu. Sitten kun vielä miettii miten on kasvanu niitä kuunnellen, niin ai että sitä nostalgian määrää. Sit toinen on Tiktakin Myrskyn Edellä. Sitä ennen en ees kauheesti kuunnellu koko bändii, mut tuossa levyssä on vaan sitä jotain. Kai niistä oli helppo ammentaa helpotusta alkavan teini-iän tuskaan ja henkisiin kasvukipuihin.
Mulla on taas sellanen vähä hassu olotila. Huokailuttaa, mut en edes oikein tiedä mikä. Ehkä just se, et ei oo edes mitään minkä takia huokailla. Ei oo yhtään mitään. On sellanen tyhjä olo. Niinkun on ollu jo aika kauan. Tuntuu, et jotain puuttuu tästä elämästä.
Ja sitten kun alan taas päästä tähän ikuisuusaiheeseen, niin parasta lopettaa.
Voi miks just siitä ihanasta biisistä ei oo youtubessa hyvää versioo. No laitan sitte vaan sanat, koska jotenki tää on nyt tähän hetkeen se ainut oikee biisivalinta.


Olen kauhean kalpea
ja niin hirveän pieni
Sinä ylpeä, loistava
valo kaunis ja ihana
Olen tottunut luopumaan
kukaan viivy ei kauaa
Mä en käskenyt lähtemään
enkä pyytänyt jäämään
Vain muistamaan

Tehdään niin kuin täytyy
Kun mentävä on
niin mentävä on
Annoit mulle onnen
Saat takaisin sen
sua tarvitse en

Tehdään niin kuin täytyy

Epäreilua sattumaa
että kun minä pieni
väsyin, kalpea, loistamaan
sammui toinenkin tähti
ja nyt huomasin viimeinkin
että yö on niin suuri
Pimeää aina jatkuvaa
Näen juuri ja juuri
ja onneni on jossain siellä

Annoit mulle onnen
nyt annan sen pois
Mä päästän sut pois

PMMP- Onni