keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Helmiä.

Heihei Toukokuu. Miten voikaan olla, että heti kun pääsee Toukokuuhun ja Vappuun niin kesä tuntuu jo olevan täällä? Vappu tuli, oli ja meni. Olin kotona porukoiden kanssa. Join simaa ja söin munkkeja. Nautin ulkona auringosta Popin kanssa. Olisin halunnu kai olla jossain muualla ku yksin täällä, mutta toisaalta pitäs nauttii tästä, koska joskus ihan varmasti kaipaan tätä elämää niin paljon.
Tänään leikkasin kutsukortteja ja kirjottelin kirjekuoria. Hii, juhlat lähenee! Sitten yllättäen vaihteeks siivosin. Nykyään ei mee enää päivääkään ettenkö siivois. Oon löytäny uuden harrastuksen!
Ai niin, maanantaina kolahti postilaatikkoon "Käyttökielioppi" eli Suomen kielen ja kirjallisuuden pääsykoekirja. Ja tajusin just, että miun pitäs lukee se kokonaan, enkä oo vielä ees alottanu. Pääsykokeet on 23.5. Enkä tosiaankaan muista enää miten opiskellaan. Oon autuaasti unohtanu kaikki sellaset. Eikä minnuu oikeestaan edes kiinnosta mitkään pääsykokeet. Voi huoh. Miks miun on pakko hakee johonki jatko-opintoihin. Enkö vois vaan elää koko loppuelämäni tekemättä mitään fiksuu. Jos nyt parissa viikossa kirjottas tässä menestysromaanin ja julkasis sen ja sais tajusti rahaa ja sit eläs sillä. Kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta!
Se on jännää miten on olemassa sellasia biisejä, joihin ei vaan ikinä kyllästy. Niitä voi kuunnella aina uudelleen ja uudelleen ja aina ne vaan jaksaa koskettaa, viihdyttää ja itkettää. Tietysti on myös niitä, joita ei enää vaan todellakaan haluis kuulla, mut ajattelin listata niitä helmiä.

Epuilta nyt voisin listata tähän aika montakin biisiä, koska niillä vaan on niin hyviä biisejä että. Mutta kyllä tää Kun olet poissa on sellasta kamaa, että oksat pois. Varsinkin vielä tää akustinen versio niin ounou, oon ihan myyty.



SMG:llä on myös paljon ihania biisejä, jotka saa aina ajattelemaan, mutta laitan nyt tään Lopulta olemme kuitenki yksin. Tässä on vaan niin kaunis alku, johon voi aina samaistuu.



Ja tämä, voi taivas. En onneks ainakaan yhtään kuluttanu tätä kappaletta puhki sillon, kun meidän koira kuoli. En varmaan viikkoon pystyny kuuntelemaan muuta kun tätä ja suunnilleen koko ajan piti olla musiikkii et pysyin kasassa. Mutta siis en edelleenkään ole kyllästyny tähän. Tää on ihana! <3

Okei, sit tietysti Tuisku. Tuiskulla on paljon helmiä, mutta yritin keksii tähän jonkun vanhan kappaleen, jonka vetovoima ei edelleenkään ole kadonnu. Ja kyllä tää vaan on ehkä sitä kaikkein parasta Tuiskuu. Ihana, ihana kappale.



Hahaa, voi ei. Siis tässä todella on jo melko nostalginen meno, koska miun eka levy ikinä oli tää Petri Munckin levy. Kuuntelin sitä ihan tosi paljon sillon pienenä ja voin kertoo, että en edelleenkään ole kyllästyny tähän. Ihan oikeesti, huippuja biisejä.



Ja koska en tietenkään voi koskaan unohtaa ihanaa, ihanaa Juha tapioo niin tässä vielä yks biisi, joka edelleen aiheuttaa sellasen haikeen fiiliksen ja kylmät väreet, joka kerta ku se tulee radiosta. On se hyvä et on olemassa tällasia helmiä.



Miun piti jo lopettaa, mut sitten muistin tän. Tää saa olla viimenen. Mutta voihan että millanen tunnelataus tähän biisiin sisältyy. Tässä on niin kaunis alku ja aina kun kuulen sen niin kylmät väreet menee pitkin selkää. Se on aika parasta.



2 kommenttia:

  1. Voi hey there delilah.. :) se on aina niin se biisi, josta tulee eno ja serkut mieleen hihi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, onhan se sellanen Luka ja Maikki biisi :)

      Poista