Kaupunki on kaunis kaikissa valoissaan, joskus tosin hiukan liian äänekäs.
Monta tuntia suvantosillalla, pimeyttä odottaen.
Sadepisarat kastelivat asfaltin, minut ja kameran.
Asunto on hiljainen ja suuri yksin asua.
Naapurissa kävellään, kello tikittää seinällä.
Niin paljon ääniä mahtuu myös hiljaisuuteen, sanon sille hei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti