Minä opin rakastamaan sinua.
Opin rakastamaan myös sitä kaikkea, joka sinussa sai minut raivostumaan.
Jos minä opin rakastamaan, kai minä silloin opin myös unohtamaan.
En antanut sinun rakastaa itseäni, sen sijaan pakotin sinut vihaamaan.
Ja kun onnistuin siinä, vasta silloin tajusin kuinka paljon rakkauttasi tarvitsen.
Vaikka osoitin etten tarvitse rakkauttasi, se ei koskaan ollut muuta kuin maailman suurin valhe.
Vaikka minä opin rakastamaan vikojasi, en tiedä opitko sinä koskaan näkemään minun vikojani.
Opitko koskaan ymmärtämään, että minäkin olin vain ihminen heikkouksineni.
Löysitkö sinä koskaan minusta ainuttakaan virhettä.
Osasitko sinä katsoa ohi peilikuvasi minuun ja nähdä, että minussa on säröjä, etten minäkään ole täydellinen.
Jos sinä olisit nähnyt itsesi niin kuin minä opin sinut näkemään, et tuomitsisi itseäsi niin pahasti.
Minusta tuntuu, että sinä et osaa rakastaa itseäsi, eikä minunkaan rakkauteni silloin riitä.
Olisin halunnut saada sinut ymmärtämään kuinka paljon sinua oikeasti rakastin, mutta en koskaan saanut tilaisuutta edes yrittää.
Minä kadotin itseni sinuun ja tunteisiini sinua kohtaan.
Kadotin itseni keskittyessäni niin kovin rakastamaan sinua ja virheitäsi.
Halusin auttaa sinua, mutta unohdin itseni.
Nyt minun täytyy löytää itseni uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti