perjantai 21. syyskuuta 2012

Kivaa.

Nyt on hyvä fiilis.
Tentti meni hyvin. En vain vieläkään voi uskoa, että todella osaan vastata kysymykseen: Anna esimerkki lekseemistä, jolla on vajaa paradigma. Huomasin sitä paitsi ajattelevani, että huh onneksi tässä on näin helppoja kysymyksiä. Siis mistä lähtien olen pitänyt sanoja lekseemi ja paradigma helppoina?
Nyt saan vain olla ja istuskella. Rauhoitttua ja rentoutua. Pääsen tänään kotiin ja siellä on pieni Popi. Vaikka kotona käydessäni aina onnistunkin sotkemaan muuten niin tasaista elämääni, ei se enää oikeastaan haittaa, koska nyt minulla on toinen paikka, jonne paeta. Joutseno on alkanut kuulostaa taas mahdollisuudelta, eikä vain velvollisuudelta.

Sain yhtenä päivänä kirjeen ja rakastuin käsialaan.
Tajusin, että tiedän jotain sellaista mitä kukaan muu ei. Pelottavaa ja samalla kiehtovaa.
Tajusin, että minulla on erilaisia ystäviä. On kotiystäviä ja joutsenoystäviä. On parasystävä, serkkuystävä, galleriaystävä, kouluystävä ja junaystävä. Hassua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti