Toisaalta surullista ajatella miten sitä ei osaa ollenkaan elää hetkessä ja nauttii siitä mitä just tällä hetkellä tapahtuu. Syksystä asti oon odottanu tätä päivää, et kirjotukset ois vihdoinkin ohi. Kirjottaessakin vaan odotin sitä, että loppuspa tää jo, et oisinpa jo valmis. Muistinko ollenkaan nauttii tilanteesta, joka on vähä niinku once in life time tilanne. No joo, saahan sitä tunkee ittesä vielä syksyllä uudestaan kirjottaa, jos niin jäi ikävä kuuden tunnin istumista. Mutta oikeesti ku miettii, niin oon eläny tätä hetkee varten. Ja kysymys kuuluukin sitten, että mitäs nyt? Mitä mie nyt teen, ku oon saavuttanu tän? Niinpä, mie odotan kesää ja oispa jo sitä ja oispa tätä. Mutta entäs tämä hetki?
Ihanaa, kun nyt oikeesti ei tartte enää lukee. Saksa oli tänään ja en nyt tiiä mitenkä se meni. Kai se silleen iha ok. Olin jo joskus puol 1 valmis ja yheltä sit häippäsin sieltä. Oikeestaan sillä ei ole niin kauheesti välii minkä saan saksasta, koska sehän oli vaan ylimääränen. Joten ehkä tein koko kokeen vähä sillä meiningillä. Saa nyt nähä mitä sieltä tulee sitten.
Nyt vois sit alottaa tässä rennon elämän. Vähän on ehkä tyhjä olo, että mitäs nyt sit tapahtuu. Ku ei oo enää kouluu, eikä kirjotuksia eikä mitään. Joojoo, tiiän, pääsykokeet. Mutta varmaan pitäs ensin hakee, ennen ku vois ajatella jotai pääsykokeita. Ja sitä paitsi, ei nyt saa ajatella sellasia. Nyt eletään niinku ois sunday everyday ja pelataan Angry Birdsii facessa. Siinä onkin ihan tarpeeks tulevaisuudensuunnitelmia tälle päivälle.
Oon aika ilonen.
http://www.youtube.com/watch?v=IVOyLPqvrkU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti