Melkein.

Miksi on niin, että useinkaan en todellisuudessa sano tai tee asioita, joita ajattelen. Voisin kertoa lukemattomia kertoja jolloin kaikki meni melkein niinkuin olin ajatellut. Kun avasin suuni sieltä melkein tuli ulos juuri ne sanat, jotka olin suunnitellut sanovani. Melkein tartuin kiinni kädestä ja kuiskasin: älä mene, älä jätä minua yksin. Melkein, melkein. Niin lähellä, että ehkäpä vielä jonain päivänä.

Haluaisin olla oikeasti sellainen, kuin millaisena nään itseni mielessäni. Sellainen, joka ei edes tunne sanaa melkein. Haluaisin tarttua kiinni silloin, kun tuntuu siltä. Haluaisin uskaltaa sanoa ääneen kaikki todelliset tunteeni. Haluaisin uskaltaa olla niin paljon enemmän, enkä vain laimea kopio kaikesta siitä mitä pääni sisällä liikkuu.

Mutta hih, maanantaina kävin shoppailemassa ja tällä kertaa ihan oikeasti ostin enkä vain melkein niinkuin yleensä! Joskus on ihan hyvä vaan antaa mennä ja unohtaa se sana melkein, mutta toisinaan vaan tuntuu, et oon sen pihtiotteessa. Eikä sillä ole pienintäkään aikomusta löysätä otettaan minusta.

Housut oli Jim&Jilliltä 18,48e. En voinut olla ostamatta, koska ne sai puoleen hintaan! Pipo oli kanssa Jim&Jilliltä 7,95e ja T-paita KappAhlista hintaan 17,95e