Halusin tuntea sateen kasvoillani, pienet pienet vesipisarat.
Mikä ennen oli kevyttä, on äkkiä enemmän.
Mutta ei se haittaa, ei se mitään haittaa.
Jalassa kirkkaan keltaiset kumpparit ja kasvoilla lähes yhtä iloisen pirteä hymy.
Minä elän, hengitän, tunnen.
Minä olen tässä, juuri tässä, kaikki ovet ja ikkunat apposen auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti