tiistai 11. kesäkuuta 2013

Jos ei ole nimeä, onko silloin olemassa?

On päiviä, jolloin minulla ei ole nimeä.
Päiviä, jolloin kukaan ei voi koskettaa minua.
Miten saada otetta sellaisesta, jolla ei ole nimeä?
Miten puhutella nimetöntä, miten katsoa?

Onneksi täällä on yhä hymy.
Hymy, joka on kevyt ja hento kuin perhonen.
Silmästä silmään, näen sinut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti