Kesänlapsi.

Tänä kesänä aion kävellä paljain jaloin enemmän kuin minään aiempana kesänä. Jalkapohjat ovat jo saaneet tuntea kotipihan pehmeän ruohon, kirjaston viileän lattian ja kaupungin lämpimät kadut.
Aion käydä etelän sijaan pohjoisessa, toisaalta ehkä myös etelässä, kuka tietää.
Aion katsella maailmaa keltaisten aurinkolasieni takaa, hymyillä paljon tutuille ja tuntemattomille, rakastaa sadetta, kokea ehkä jotakin aivan uutta, sanoa "kyllä" seikkailuille ja olla rohkea.

Villi kesänlapsen luonteeni heräilee talvihorroksestaan ja ujuttaa kutkuttavaa seikkailunhalua tähän pieneen, yleensä kovin pelokkaaseen, ihmiseen.