Miten voi rakastaa ketään toista, jos ei osaa aina rakastaa edes itseään?
Miten voi oppia tuntemaan jonkun toisen, jos tuntee vain suurta tyhjyyttä kun kysytään "kuka sinä olet?"
En uskalla antaa kenenkään rakastaa minua.
Jos joku erehtyy luulemaan pitävänsä minusta, teen kaikkeni että saisin hänet vihaamaan itseäni.
Olen kysynyt itseltäni monta kertaa "miksi".
Miksi ihmeessä teen näin, enkä tiedä.
Kun paniikki ja ahdistus ottaa vallan, en enää ajattele selkeästi.
Teen vain kaikkeni että saisin taas oloni tuntumaan turvalliselta.
Päätän lakata olemasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti