Eksyin lukemaan päiväkirjaani.
Harvoin pitäisi, tuskin koskaan.
Tämä kohta pysäytti; "En haluu koskaan lakata rakastamasta sitä miestä. Enkä voikaan lakata."
Voi itku, voi itkujen itku.
En pidä syksystä, se ei vain ole minua varten.
Siinä ei ole mitään henkilökohtaista syksyä kohtaan, syksy on oikeasti ihan kaunista aikaa.
Se on enemmänkin se fiilis, jonka syksy minussa saa aikaan, josta en pidä.
Melankoliaa ja mollissa soivia sointuja.
Lumesta minä pidän ja siitä rauhasta joka mieleen laskeutuu lumen tultua.
Pidän lumihiutaleista, jotka kieppuvat taivaasta kohti maata.
Pidän siitä kuinka ne kastelevat hiukset ja takertuvat silmäripsiin.
En tiedä pitäisikö minun vielä yrittää, vielä kerran.
Entä jos loisit syksyä kohtaan uuden fiiliksen ? ;)
VastaaPoistaNiin ehkä, mutta omalla kierolla tavalla myös nautin näistä syksyn aiheuttamista melankolisista fiilksistä.
Poistaaina kannattaa yrittää :)
VastaaPoistaTotta :)
Poista