Mun päivistäni aurinko jäi pois.
Se häipyi samalla kuin sinäkin.
Nyt varjoissa mä liikun, palelen,
koleat illat ja aamutkin.
Vailla aurinkoo sairaan yksin oon.
Taivas on aivan valoton.
Loista kuukaan ei, kuka hohteen siltä vei?
Ja kuinka käy, jos sinua ei näy, ja pimeys peittää maan?
En ilman sua nyt osaa suunnistaa.
En tiedä minne lähteä.
Tuu takaisin ja valaise mun maa.
Seuraan sua kuin tähteä.
Ja pimeys peittää maan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti