keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Tahdoin niin uskoa, että olet mun ainoa

En tiedä mitään, en.
Miten joskus luulin, etten voisi elää ilman sinua.
Miten joskus ajattelin, että olet koko elämäni.
Miten suunnittelin yhteistä elämää.
Miten koko ajan tiesin, että meitä ei edes ole.
 
 
Halusin kirjoittaa runon, ei tullut runoa.
Halusin elää kanssasi, ei tullut onnea.
 
Ei kannata haluta, täytyy vain uskoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti