Kynnet on ilman kynsilakkaa, olleet jo viikon, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen.
Kuuntelen Scandinavian music groupia ja ikävöin parasta serkkua. Iltoja, kun vain istuttiin ja juteltiin, kuunneltiin musiikkia ja toivuttiin sydänsuruista.
Mitä tulen vanhana muistamaan tästäkin ajasta.
Nyt kaikki on niin totta ja niin tässä.
Sitten on vain ajan kultaamat muistot hautautuneena syvälle mielenpohjalle.
Täytyy lakata kynnet, en muuten tunnista käsiäni.
voi maikkinen! nähdään pian olisi ihanaa. tulen koeviikolla moikkaamaan sinua kirjastolle!
VastaaPoistaHihi, joo! Olis kyllä kiva nähä taas!
Poista