sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Love is not a victory march.

Joskus vain pelottaa.
En edes tiedä mikä, mutta pelottaa.
Tulevaisuus, huominen, menneet, kaiken muuttuminen, muistot, riittämättömyys, kiire olla jotakin, kyyneleet, yksinäisyys, loppumaton kaipaus.

Muistan kun olin 17 ja halusin niin paljon olla jotakin. Niin järjettömän paljon, vaikken edes tiennyt tarkalleen mitä.
Nyt olen pari vuotta vanhempi ja toisinaan pelkään niin paljon. Niin järjettömän paljon, vaikken edes tiedä mitä.



Voiko elämää pelätä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti