Tunnen käsivarressani vieläkin kuinka neula lävisti ihoni, upposi suoneen ja veri virtasi kohisten.
Kuulen korvissani napsahduksen kun neula painui verisuoneeni, kuin puhkaisisi puolukan sileän pinnan.
Sain kirjeen keltaisessa kirjekuoressa, tanssin unohtaakseni, tuijotin ruutua niin että silmät alkoivat vuotaa.
Hymyilin, päätin heittäytyä, lakkasin kysymästä "miksi".
Tänä aamuna unohdin harjata hiukseni,
ehkä huomenna sitten paremmalla onnella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti