keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Huuda äänesi käheäksi, minä en lähde luotasi mihinkään.

Äiti osti minulle tänään maailman hienoimman keltaisen juustohöylän ja ihanat oranssit ballerinat.
Päätin juuri äsken, että tästä lähtien elämässäni on vähemmän tietokonetta ja enemmän kirjoja. 
Hups vaan ja huomasin olevani taas kaikkien tavoitettavissa.
Hiukset on huolettomalla nutturalla ja kynsilakoista on jäljellä enää rippeet.
Onnistuin ostamaan taas uuden t-paidan ja lainaamaan kirjastosta kirjan.
Kuitenkaan en ehdi koskaan käyttää kaikkia paitojani tai lukemaan lainaamiani kirjoja.

Niin pitkä päivä,
niin äärettömän paljon ajatuksia.
En enää edes muista.
Tyydyn vain toteamaan, että onneksi huomenna on sentään jo torstai.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti