perjantai 22. marraskuuta 2013

Jossain sataa valkeaa lunta.

Päätin tänään etten enää koskaan, koskaanikinäikinämilloinkaan, tee minkäänlaisia suunnitelmia. Minun elämässäni kun ne eivät koskaan kuitenkaan toteudu. Toisaalta olen tehnyt saman päätöksen kymmeniä kertoja aiemmin, enkä siltikään ole koskaan lakannut suunnittelemasta.

Milloin tulet joulukuu, että saan avata joulukalenterin ensimmäisen luukun.
Milloin tulet tämän jakson loppu, että pääsisin tästä stressistä ja inhottavista tehtävistä.
Milloin tulet helsingin reissu, että näkisin ja kokisin, hymyilisin.
Milloin, milloin, milloin.

Milloin me oikein näemme, jos emme koskaan?

4 kommenttia:

  1. tykkään tuosta vikasta lauseesta :)

    VastaaPoista
  2. Pitäis vaan oppia nauttimaan hetkestä! Mut on se vaan jotenkin vaikeeta. Iteki ootan nyt ihan samoja asioita ku sie.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuntuu että nyt on taas tämmönen kunnon odotan koko ajan jotakin kausi menossa. Vähän ärsyttävää, mutta ehkä kun päästään joulukuuhun niin sitä taas muistaa elää hetkessäkin.

      Poista