Kaupunkielämää ja yöllisiä kävelyitä pitkin sen katuja.
Eilen yksin tähtiä tuijottelemassa, tänään ystävän kanssa lumisateessa.
Kellon viisarit ja aika eivät ole viime päivinä merkanneet juuri mitään.
Minulla on salaisuus; se on tuoksuna villatakkini hihassa, hymynä suupielessäni, hyppynä sydämessä.
En vielä uskalla puhua siitä ääneen, en tiedä kuinka sen kaiken sanoiksi pukisin.
Minä vain hyrisen, hymyilen ja muistan hengittää.
Minä vain olen niin täynnä, niin täynnä tätä ihanaa tunnetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti