Eilen minä itkin.
Istuin silmät kiinni, hengitin, tunsin musiikin, kuuntelin kuinka minua niin usein lohduttanut ääni laulaa "tämä ei ole laulu pahasta, tämä on vain rukous maailmasta" ja talletin jokaisen nuotin sydämeeni, sillä hetkellä tunsin oikeasti olevani elossa, tiesin että haluan olla.
Nauroin, bailasin, hymyilin, rakastin.
Voi Tuisku, Tuisku.
"Sä sydämeni veit,
se suru oli suunnaton,
mut tekisin kaiken yhä uudelleen"
Olen vieläkin ihan fiiliksissä ja tunnekuohu oli ja on jotain sanoinkuvaamatonta.
Tuiskulla oli pokkaa tulla ja aloittaa koko keikka tällä biisillä.
Itkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti