perjantai 14. maaliskuuta 2014

If our love is tragedy, why are you my remedy?

Toiset tietävät mitä se on kun toista ei näe viikkoon ja ikävä kasvaa suureksi.
Toiset tietävät mitä se on kun toisen naama tietyin välein alkaa ärsyttää kun sitä koko ajan katselee.
Minä sen sijaan en tiedä mitään.

Kuinka monta kertaa voi nähdä mielessään ne samat virheet ja joka kerta tuntea kyyneleet silmissään?
Kuinka loputtoman monta kertaa, yks kaks kolme liian monta.
Niin monta etteivät sormenikaan riitä niiden laskemiseen.

Sydämeni on yksin ja kipeä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti