lauantai 8. maaliskuuta 2014

Sua ei ole tehty kenenkään kylkiluusta, ei raudasta tai puusta.

Millaista on olla nainen?
En aina ole ihan varma itsekään.

Ajattelin opetella valehtelemaan kuin mies, laskettelisin luikuria päivät pitkät lähinnä itselleni, niinhän naiset kai pidetään tyytyväisinä.
Laitoin hiukseni leteille, edelleen hämmästelin vaaleita raitoja tumman seassa, totunkohan niihin koskaan.

Olen kadottanut itseni kaikkiin sanoihin, hymiöihin, vihjauksiin.
Olen unohtanut, että minä olen paljon enemmän kuin ulkonäköni.
Sisällä on se kauneus, jonka näkevät vain ne joille sen haluan näyttää.

2 kommenttia:

  1. Oot arvokkaampi kuin käsitätkään :) miun pieni hymyilevä iloinen ystävä !

    VastaaPoista