sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Vastusta mua ja kaikki palaa ennalleen.

Mikä erottaa hulluuden ja rohkeuden toisistaan?
Mistä tietää tekevänsä rohkeita tekoja, eikä heittäytyvänsä hullunlailla kohti tuntematonta?
Jos on hullunrohkea, onko silloin hullu vai rohkea?
Onko hulluus aina huono asia ja rohkeus hyvä, voiko olla huonolla tavalla rohkea?

Eilen heikkoudessani unohdin, että on olemassa yksi joka kuulee myös ne hiljaisimmat tuuleen kuiskatut sanat. Yksi, joka näkee kaiken ja pitää huolen. Tänään sen taas muistin, turvauduin siihen ajatukseen ja kiitin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti