tiistai 9. huhtikuuta 2013

Aina tiedä en missä kuljen, välillä taivaan ja maan.

Joskus tuntuu etten riitä vaikka tekisin mitä.

Nukun liian pitkään aamulla, valvon liian myöhään illalla, olen liikaa koneella, käyn liian vähän ulkona. Pukeudun oudosti, teen liian vähän kotitöitä, sain töitä jotka eivät edes kestä joka päivä kasista neljään. En pärjää yksinään, itken liikaa, luovutan liian helpolla, pelkuri.



Ja näiden seinien ulkopuolella hurmaan ihmisiä ihan vain olemalla minä, kummallista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti