Pakkasin tänään toisen elämän siellä kauempana laukkuihin ja kasseihin ja yhdistin toisistaan irralliset elämät taas yhdeksi. Takana yli 500 kilometriä autossa istumista. Välillä ajoin, välillä vain istuin ja fiilistelin musiikin tahdissa, laskettiin autoja ja yritettiin päästä perille. Tykkään huoltoasemista ja niiden täytetyistä leivistä.
Kaupungilla näin ystävän. Olo oli todella väsynyt, mutta niin onnellinen. Nauratti. Sorruin ostamaan taas uuden paidan, mutta kun se oli alennuksessa. En tiedä kuinka saan kaikki vaatteet mahtumaan vaatekaappiin. Jos jotain kaipaan toisesta elämästä niin suurta vaatekaappia.
Kotimatkalla olo oli kuitenkin vähän haikea, mutta kuitenkin helpottunut. Nyt pitäisi enää keksiä, että mitähän sitä sitten tekisi. Toisaalta ehkä se on täällä helpompaa, kun ei tarvitse ikävöidä.
Väsyttää niin paljon ettei edes uskoisi.
Huomenna taas kaupungille.
Sitten voin ostaa uusia vaatteita, jotka eivät tosin mahdu mihinkään.
Haha, ostan silti.
Vapise vaatekaappi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti