Olen palannut kotiin epätietoisena kysellen miksi,
ärsyyntyneenä koska tavallaan ymmärrän enkä edes osaa olla vihainen,
väsyneenä ja pelokkaana, entistä epävarmempana paikastani.
Yleensä olen positiivinen ihminen, löydän kaikesta jotain hyvää.
Jos ette halua illuusion särkyvän, lakatkaa lukemasta, koska nyt aion sanoa suoraan.
Helsinki oli aivan perseestä ja yhtä helvettiä, paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
Kiroilin aivan liikaa, äksyilin ihmisille, pelkäsin sekoavani ja alkavani huutaa.
Ehkä huusinkin vähän korkean mäen päällä tuuleen, niin ettei se kenenkään korviin kantautunut.
Kestää hetken ennen kuin toivun tästä kaikesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti